Greenhouse of Luv

...eli Rakkauden Kasvihuone. Kertomus lauantaista:

Aamulla satoi rankasti. Kävelin kampukselle tenttiä varten ja puolivälissä matkaa meni kengästä vesi läpi. Kampuksella tehtiin jotain megaremonttia ja ennen kuin huomasinkaan, olin joutunut väliaikaisten rakennustyömaa-aitojen muodostamaan umpikujaan. Meinasin myöhästyä tentistä. Mun tenttimisnumero oli 23, mutta en löytänyt tuolla numerolla merkittyä pöytää. Kysyin valvojalta ja se vaan totes, että "joo, kato tässä luokassa on vaan 22 pöytää". MITÄ! No joku jätti tulematta ja sain sen pöydän.

Neljä EU-henkistä esseetä myöhemmin sade oli lakannut mutta tuuli kovasti ja taivas oli pilvinen. Kävelin 20 min päähän seuraavaa tenttiä varten, joka oli ovelasti piilotettu pääsairaala-alueelle. 3 USA-henkistä esseetä ja 25 "vastaa yhdellä sanalla"-kysymystä myöhemmin aurinko oli alkanut paistaa ja oikea käsi oli krampin partaalla kaikesta kirjoittamisesta. Kotiin en kuitenkaan saanut mennä, joten oli pakko shopata. Löysin kuin löysinkin vaikka mitä tarpeellista. Myös, ostin vahingossa kengät.

Kun pääsin kotiin, en saanut mennä keittiöön. Kukaan ei hengannu mun kanssa, koska kaikki muut oli siellä keittiössä. Wää. Ei se mitään, lopulta keittiöstä ulostautui mahtava gourmet-hampurilaisillallinen. Ruokailun jälkeen mun silmät sidottiin ja mut kuljetettiin Greenhouse of Luviin takapihalle. Buzby ja Elin oli koristellut sen ja leiponut ihanan kakun ja pistänyt sinne kynttilöitä ja vaikka mitä. Oh, se oli ihanaa.


Maj kokkaa


Illallisjoukko


Joo kiusatkaa avutonta





Myöhemmin alkoi vähitellen virtaamaan paikalle muitakin ihmisiä. Buzby antoi mulle synttärilahjaksi kakun lisäksi koko illan DJ-setin. Kelatkaa, mun synttärikotibileissä oli DJ!!! Niin siistiä. Mutta ei siinä vielä kaikki, mun synttärikotibileissä oli myös kanadalainen poika, jolla oli hirveitä vaikeuksia pitää vaatteita päällään (tapahtuu kuulemma usein). Toi voi pidemmän päälle olla aika paha ongelma esim. työelämässä.









Kahden maissa ajettiin kaikki ulos ja lähdettiin isolla vaihtariporukalla jorailemaan. Tosin matkalla baariin käytiin kuokkimassa toisissa bileissä meidän kadun varrella. Which was nice.

Mulla on hirveä wappukateus. En ole täällä viettänyt vappua millään tavalla. Tai no söin suomalaisten mulle tuoman synttärivappumunkin. Mutta kiitos eilen mua puhelimitse muistaneille. Teitte mun vapun. Kirjaimellisesti.
Pekka: "Jengi on niinku tullu frendailee et hei sä oot Minnan veli"
Juuso: "Hei tyypit tulkaa laulaa Minnalle" (taustalta: "ai kuka Minna?") "Joo kato nää on niin nuoria veijareita, ettei ne sua tunne."
Laura: "Hei voitko jo tulla pois sieltä?"
Kiitti kamut, ootte ihania. Toivottavasti meno jatkuu yhtä vahvasti tänään. Wappu olkoon kanssanne.

24

Se on täällä! Synttärit! Jee! 24! Täytin jackbauerit! Tsädää. Ja mulla on huomenna 2 tenttiä, joihin mun pitää tänään viimehetki-lukea. Wää. Mutta ei se mitään, mieli on normaalia lukupäivää korkeammalla ja aurinkokin paistaa. Tanskassa kuulemma synttärisäästä voi päätellä, miten kiltisti on kuluneena vuonna ollut. Joten HA - olen enkeli.

Synttäripukki on muistanut mua oikein avokätisesti. Jo alkuviikosta saapui paketti kaukaa Suomesta. Avasin tietenkin heti, mä en oo ikinä uskonu näihin "synttärilahjat avataan synttäreinä ja joululahjat jouluna"-humpuukipuheisiin. Kaikki mulle heti. Alkuviikon paketissa oli hieno kantaaottava T-paita Itä-Helsingin gangsta-neideiltä. Länsi-metro heti!



Tänään mut herätettiin kauniilla hoilotuksella ja taas pukkasi lahjaa: lisää T-paitaa! Ilmeisesti mun ystävät kautta maailman haluaa mun uudistavan vaatevarastoani tai jotain. Tällä kertaa sain paidan Laugavegurin Osoma-kaupasta, josta päätin jo tammikuussa ostavani jotain ennen kotiinlähtöä. Ei tarvii enää.



Oon päättäny että 24 on paras ikä ikinä. Tai ainakin tähän asti. Ja vanhaksikaan ei itseään tarvitse tuntea, koska teistä lukijoistakin suurin osa on mua vanhempia. Luulisin. Oletan. No sovitaan niin. Hää.

Huomenna tosiaan alkaa tentteily mun osalta täällä. Oon potenut vähän tenttistressiä, mutta Mikkelistä asti kantautui protestiääniä: vaihdossa tenttistressi on kuulemma kiellettyä ja koko vaihtomentaliteetin vastaista. Niinpä stressi on nyt mennyttä. Sitäpaitsi huomenna saa sitten tenttien jälkeen nauttia loistoillallisesta hyvässä seurassa ja sen jälkeen megabileistä. Oon muuten saanut vähän selville taas noita ylläreitä, mitä huomisiin bileisiin oon tiedossa, mutta nyt pitää vaan esittää tietämätöntä ja yllättyä sitten huomenna ihan sikana. Buzbykin kävi eilen täällä pitämässä jotain salaista palaveria. Krhm.

Viime numeron palautteessa kaivattiin villejä tarinoita, niitä on vähän vaikeaa tästä lukurumbasta keksiä. Malttakee hiukkasen. Itse jatkan tässä onnittelumailien ja aamu-Puniksen lukemista.

Bless!

Vähiin käy

Heippatirallaa!

Kuvia Buzbyn synttäreiltä lisätty 1.5.2006.

Vielä melkein kuukausi jäljellä Islantia, mutta ajatukset alkaa olla Suomessa. Missä asua, mitä kursseja ottaa, mitä tehdä kesällä, mitä tehdä juhannuksena, osallistuako johonkin KY-jutskaan, vähän siistiä päästä partioimaan, blaablaablaa... Mutta kaikista eniten riemastuttaa, että kohta näkee taas kaikki tyypit siellä Suomessa! Te ootte parhaita. Ja mun kämppikset haluaa tavata teidät kaikki sitten kun ne tulee Suomeen - osan teistä ne tunteekin jo kuvista. Sen lisäksi ne haluaa kokea ilmiön nimeltä Pussikalja autenttisessa Suomi-ympäristössä.

Vielä tosin hetki aikaa täällä, sisältäen neljä tenttiä, yhdet omat synttärit ja kahden viehättävän Suomi-neidon vierailun täällä. Sarkku ja Eini, älkää ottako mitään mukaan, mun tavarat haluaa liftata Suomeen teidän matkalaukuissa :) Synttäribileet taasen sijaitsevat ens lauantaina täällä meillä. Olette kaikki tervetulleita, tännehän pääsee ihan hujauksessa taskurahalla. Oon sanonut kämppiksille, että haluan juhlien teemaksi japanilais-meksikolaiset (tv:ssä yhdessä sarjassa karaokebaarissa oli tällanen teema ja näytti kivalta) karaoke-grillibileet. Saatan vielä muuttaa mielipidettäni, mutta siihen asti näillä mennään.

Perjantaina oli Buzbyn synttäribileet. Se oli vuokrannut tilaisuutta varten Babalú (kaikki I Love Lucy Shown ystävät osaavat varmasti arvostaa nimen hupaisuutta) -nimisen kahvilabaarin tästä lähistöltä. Terassilla sai grillata. Oli ihan älyttömän hauskaa. Buzbyn DJ-kaverit soitti koko illan ja jengi oli kaikki tosi hyvällä päällä. Erityisesti itse synttärisankari. Ja tietenkin me. Mutta me ollaankin aina hyvällä päällä. Bileet loppu 1:30 aikoihin ja juhlaväki siirtyi Kaffibarinniin jatkamaan.


Eyþor, kumihanskaukkeli, jonka sisällä Mozart-kuulia (tietenkin!) ja Jessica


"It is I, Leclerc!"


Ioannan (vas.) poikaystävä (oik.) oli käymässä Reykjavíkissa

Buzbyn synttäreiden aattona kutsuttiin se salamyhkäisesti käymään meillä klo 21. Oltiin leivottu kakku ja sämpylöitä ylläriksi. Buzbya pelotti tosi paljon tulla, se oli ihan varma että me tehdään jotain kamalaa, kuten pakotetaan se laulamaan karaokea. Mutta kun se näki että oltiin ihan vilpittömin aikein liikkeellä, se oli tosi otettu. Tosin sitä vähän häiritsi, että oltiin laitettu numerokynttilät kakun päälle 93-järjestykseen, mutta todettiin, että tän kakun se muistaa sitten kun se täyttää 93 vuotta.



Oon täällä ihan huomaamatta vieraantunut yhdestä suosikkiasioistani: musiikkivideoista. Suomessa oon ihan musiikkivideofani ja osaan kaikki parhaat ulkoa, tyyliin: "Parin tahdin päästä tulee ihan paras tanssiliikekädenheilautus - - tossa! Näitkö?" No, täällä en ole kyseistä taiteenmuotoa päässyt seuraamaan. Tänään koittikin sitten ilonpäivä, kun sattumalta näin Shakiran uusimman videon. Voi sitä ketkutuksen määrää. Loistavaa. Shake it!

Eipä sitten pahemmin muuta kerrottavaa, pitäis oikeesti vaan lukea. Mutta kun en halua! Ja ai niin, tän jutun kirjottamisen aikana on satanut vettä, lunta ja rakeita sekä paistanut aurinko. I love Iceland.

valoilmiö

Eilisillan näkymä kotipihalta.

Flaa flaa ja jee jee turistien toimesta

Terve,

Harri ja Katja tässä kirjoittelee vierailevina tähtinä Minnan blogiin. Minnalla on todella mukavat kämppikset. Tällä hetkellä meitä majailee vaihtareiden kämpässä 7 tai oikeastaan 9 jos alakerran yksiön asukit otetaan huomioon.

Tänään vuokrattiin bilikka (Harri&Katja) ja ajettiin seuraavanlainen lenkki: Thingvellir, Geysir, Gullfoss, Kerith kraateri ja pari muuta mestaa...Illalla lähdettiin vielä Minnan ja Maj:n kanssa Hvalfjörthurin road tripille . Maisemat olivat upeat ja porukka oli innoissaan.

Matkalla tytöt rapsutteli Islannin heppoja, yhdellä niistä oli siniset piilarit.

Katja astuu puikkoihin:
Naamalla tuntuu tämän päivän ulkoilu: aurinkoa ja tuulta on tullut otettua yliannostus, varsinkin tuulta, jota tässä maassa riittää! Maisemat on täällä mahtavia: kaupunkien ulkopuolella on paljon kiveä ja vuoria ja vähän puita, kaupungeissa on paljon värikkäitä taloja, jotka mun teorian mukaan kompensoi Islannin karua maastoa. Hyvä idea!

Tässä talossa läppärin näppäimistön napsutus on yleinen ääni, yhdistettynä telkkarista tulevaan Jenkki-komedia-nauruun ja asukkaiden iloisen jutustelun ääniin. Rentoa on ja koko ajan on ollut kovin kotoisa olo, mikä on aina tosi hieno juttu! Olemme Minnalle ja kämppiksille hyvin kiitollisia meidän majottamisesta. Ja talon omistavalle perheelle olemme myös kiitollisia siitä, että heidän talo on tarpeeksi iso vieraiden majoittamiseen. Tässä on kaiken kivan lisäksi säästetty monta rahaa! Islannissa onkin tosi hauskaa maksaa, kun rahojen "luvut" on niin isoja, esim. ruokakauppaan menee helposti pari tonnia! :)

50 julkaistua jorinaa! Woohoooouuuuu!

Eräänä lauantaiyönä Reykjavíkissa
Kohtaamisia suomalaisen vaihto-oppilaan ja natiivien kesken. Perustuu (aika tosi tarkasti) tositapahtumiin viime lauantailta.
Tapahtumapaikka: Reykjavíkilainen baari "Cultura"
Ajankohta: 8.4.2006 klo 23.30-03.00

1. Kohtaaminen: Humalainen 30+ mies
Humalainen 30+ mies: Flaaflaa fla flaa flaa flaaa.
Minna: Sorry, I don't speak Icelandic.
H30+M: Ouuuuu, where are you from?
M: From Finland.
H30+M: Uuuu, that's fascinating. Uksikuksikökkipökki!
M: Yeah, that's great.
H30+M (huutaa kavereilleen): Flaaflaflaa flaflaflaa Finnlandi! (Minnalle): Minä rakastan sinua!

2. Kohtaaminen: Tyttö, jolla on oudot silmälasit
Tyttö, jolla on oudot silmälasit: Flaaflaflaa?
Minna: Yes, you can take that chair.
TJOOS: Ouuuuu, where are you from?
M: Finland.
TJOOS: Uuuuuu, never been to Finland. Is it as cold as Iceland?
M: Yes, much colder actually.
TJOOS: Nooooo? That's impossible. Finland is so cool. Check out my glasses, they are not actually real glasses. I got them from a guy today. They're just plastic.
M: No? That's funny. Can I try them on?
TJOOS: Sure. Oh, you look so smart!
M: But I am.
TJOOS: Come and dance with me!
M: No thanks, I'm sitting here with my friends.
TJOOS: Ok, but come later to Ari og Ögri, and then we'll dance. You'll recognize me, I'm wearing these glasses. Promise you´ll come?
M: öööö, Sure. See you there.

3. Kohtaaminen: Humalainen 30- mies
Humalainen 30- mies: Flaaflaaflaa?
Minna: Go ahead.
H30-M: Uuu, where are you from?
M: Finland.
H30-M: Oh my God! Finland is the best place! All of my best friends are Finnish!
M: Really?
H30-M: Yeeeeeaaaaah! You're so much cooler than Swedish people!
M: Why thank you.
H30-M: Ei saa peittää!
M: Wow, that's awesome.
H30-M: Let's dance.
M: No, let's not.
H30-M: Oh my God you're boring.

4. Kohtaaminen: Tyttö vessajonossa
Tyttö vessajonossa: Flaa flaafla flaaaaaaa.
Minna: Sorry, don't understand anything.
TVJ: Sorry. Where are you from?
M: Finland.
TVJ: Oh, Finland is the best place. I think Icelandic people and Finns get along the best.
M: Interesting.
TVJ: Someone once said that it's because both of us are islands.
M: Hmmm, Finland isn't an...
TVJ: See we're an actual island, and you're an island because of your language.
M: Aaaah, I see. That makes sooooo much sense. Thanks.

Katupölyn kosto

Rakkaat helsinkiläiset (ja espoolaiset)!

Luin juuri www.hs.fi :n Kapupunki-osiosta uutisen otsikolla Helsingin ja Espoon katusiivous alkoi pari viikkoa myöhässä. Tosi paha, mutta silmään pisti lähinnä seuraava lause: "Kylmän kevään takia hiekoitusepelin poistoon on päästy pari viikkoa aikataulusta jäljessä."

Kuka on tämä epeli? Kelatkaa, se vois olla vaikka sellanen trikoosupersankari, joka pelastaa autoilijat ja huonotasapainoiset jalankulkijat liukkaudelta. "Hiekoitus-epeli to the rescue!" Krhm.

Ei mulla oikeesti ollu asiaa. Tää vaan piti tänne kirjoittaa. Ja se, että ajoin eilen ekaa kertaa autoa Islannissa. Se on sinänsä aika kiintoisaa puuhaa, varsinkin kun taas tuuli islantilaisittain, tie on aina liian kapea, välillä joutuu ajaa niin korkeella, että korvat poksuu, tie vaihtelee asfaltista soraan, kuivasta märkään ja märästä jäiseen ja ties mitä eikä ikinä tiedä, mitä seuraavan mutkan tai kukkulan takana on. On se hurjaa. Onneksi mä oon tosihyväkuski. Vähän niinku rallikuskit, paitsi ettei mulla oo sellasta lippistä.

Laalalaa, heihei vaan taas.

Luokkaretki ja luentojen loppu

Laalaa!

Aurinko paistaa taas. Se on mukavaa, olin jo ihan varma, että saatais taas vähintään viikko hirmumyrskyä. Mutta kuulemma myrsky tulee vasta viikonloppuna. Jee.

Lupasin kertoa teille meidän luokkaretkestä, joka siis tapahtui viime viikon tiistaina. Retki kuului Product Development -kurssiin ja suuntautui Selfossin "kaupungin" suuntaan.

Ensin käytiin meidän toverilasten koulussa ja nähtiin miten ne siellä tekee keksintöjään. Koulu oli ihan sairaan pieni ja just kotoisan olonen. Mentiin ensin puutyöluokkaan. Siellä seinällä niillä oli isot listat kaikkia tarpeita ja elämän epäkohtia, joihin ne yrittää keksiä ratkaisuja. Sitten kun visio tulee, ensin tehdään malli styroksista ja sen jälkeen työstetään oikea prototyyppi. Lapsoset (n. 10v.) oli aika liekeissä meistä ja yks alko jopa itkeä, kun sen ENGLANNINKIELINEN esittely omatekemästään Manchester United-patsaasta ei menny ihan putkeen. Poika kyllä toipu aika nopeesti.

Meidät jaettiin ryhmiin lasten kanssa ja joka ryhmälle annettiin joku ongelma. Meidän ryhmä pohti ratkaisua tilanteeseen, jossa matkustajat ovat jo lentokoneessa kun ilmoitetaan, että lento myöhästyy. Ongelmana siis se, että kaikilla on hirveän tylsää. Ideoita sateli ihan sikana, esim. katosta alasvedettävä pingispöytä, tarjotinpöydillä pienet fussball-pelit, kaikille gameboyt, karaokelaitteet (mun idea, vähäks ois kivaa!), ja lasit, joiden sisäpinnalta voi katsoa elokuvaa. Mä ehdotin, että eikö lentoemännät vois vaikka laulaa tai esittää jonkun musikaalin, koska pakkohan niilläkin on olla tylsää. Yksi ryhmäläinen oli ollut lentoemäntänä ja kertoi kokemuksesta, ettei se välttämättä olisi kaunista. Lapset esitti kompromissiksi, että lentoyhtiöllä olisi velvollisuus ottaa joka lennolle joku kuuluisa laulaja, joka sitten tällaisissa hätätapauksissa voisi esiintyä. Olisi myös ilmeisesti hirveän hyvä, että joka lennolla olisi myös yksi kuuluisa jalkapallisti, joka voisi sitten jakaa kaikille nimmareita. Lapset on parhaita.

Sitten käytiin liimapuu(?)tehtaalla. Meille pidettiin pieni presis tehtaan historiasta ja toiminnasta ja sit kävelytettiin pienen tehtaan läpi. On kyllä hirveän vaikeeta tajuta, miten toi voi olla kannattavaa. Eikä se mieskään siellä osannut sitä hirveesti selittää. Ensin ne ostaa Skandinaavisista maista puuta ja sitten ne vääntää sitä Islannin pienille markkinoille. Ilmeisesti kuitenkin niiden etu on se, että ne on rakennusprojekteissa alusta alkaen mukana ja tekee kaiken mittatilaustyönä ja just in timena - ei varastoja. Ja tässä massa rakennetaan tällä hetkellä ihan miljoonasti ja liimapuu kestää kuulemma näitä säävaihteluita aika hyvin.

Käytiin myös putkifirmassa. Ne siis tekee kaikenmoisia putkia ja on juuri laajentamassa. Laajentamisessa on kuulemma suurin ongelma, että on vaikea löytää middle managementtia. Ilmeisesti islantilaista business-orientoitunutta teknistä osaajaa (tai toisin päin) ei tällainen toiminta pahemmin kiinnosta ja tämänhetkisessä taloudellisessa tilanteessa täällä työntekijät valitsevat firman, eikä toisinpäin. Hurjaa. Eli tänne vaan, jos työtä kaipaatte!

Katja ja Harri tulee tänne viikon päästä! Kivaa nähdä niitä pitkästä aikaa. Ja myös kivaa, koska ilmeisesti suomalaisille vieraille paistaa aina aurinko.

Ja myös, katottiin eilen Brokeback Mountain: oi oi oi. Heath ja Jake on mun uudet parhaat kaverit.

Tärkeintä kuitenkin: Mulla ei oo enää luentoja täällä! Tiistaina vetäsin vikan presiksen siitä Turkmenistanista ja nyt vaan odotellaan tenttejä. Kausi alkaa American History and Culture -tentillä 29.4. Kelatkaa mikä päivä. Se on lauantai. Se on mun synttäreistä seuraava päivä. Täydellistä.

Vielä yksi pyyntö: Kertokaa joku, miten Seireenien seminaari meni! Olisin niin halunnut olla siellä.

Family Fun (kuvia lisätty 4.4.)

Äidin ottamia kuvia lisätty tiistaina 4.4.2006.

Hyvee maanantaita!

Äiti ja isi on paraikaa matkalla takaisin Helsinkiin ja olipas hauskat ja vauhdikkaat neljä päivää niiden kanssa. Koko visiitin ajan aurinko paistoi siniseltä taivaalta joten kova ja kylmä pohjoistuulikaan ei haitannut menoa. Tässä myös joitain mun ottamia kuvia, saan lisää kunhan äiti pääsee Suomeen purkamaan omansa, joten saatan lisätä niitä myöhemmin.

Torstaina aloitettiin päivä kävelemällä kaupungilla. Käytiin esim. satamassa, yliopistolla ja tossa lähikirkon tornissa - oli ihan kivat näkymät. Iltapäivä vietettiin Blue Lagoonilla, mikäs sen mukavampaa. Siellä oli tällä kertaa aika paljon jotain konferenssiporukoita, joten viihdykettä riitti. On niin hauskaa tarkkailla, miten ilmeisesti jokaisesta liikemiesporukasta löytyy ne arkkityypit. Paras on se firman class clown, joka tekee itsestään ihan ääliön naurattaakseen muita. Yksi näistä em. tapauksista oli esim. varustautunut lasten käsivarsikellukkein ja teki kaikkensa, että muut huomaavat sen.

Minä, isi ja Tjörnin. Mietittiin, voiko noilta saada lintuinfluenssan.

Isä, voitonmerkki ja Islannin pisin rautatie (tai ainakin ainoa, jonka mä olen nähnyt).

Vanha kaupunki kirkontornista. Oltiin aika ylhäällä.

Kumpikaan kuvassa olevista ei ole em. kellukemies. Ja huolehtikaa ettei musta tuu sellanen isona.

Perjantaiaamupäiväksi menin kouluun ja iltapäiväksi mentiin ottamaan aurinkoa laugardagslaugille. On niin ihmeellistä ajatella, että tällä maalla on lämmintä vettä lähes rajattomasti, niin että ei ole mikään ongelma pitää useita ulkouimaloita kuumine altaineen auki ympäri vuoden. Illalla käytiin naapuriravintolassa syömässä yksi parhaita illallisia ikinä. (Greenpeace-ihmiset, lopettakaa lukeminen tähän!!!) Ja maistettiin valasta, raakana. Oli aika saman oloista ja makuista kuin nauta raakana, tarjoiltiin kera wasabin ja soijakastikkeen. Mums.

Lallalaa, valas menee suuhun... Jänskätti vähän!

Lauantaina vuokrattiin auto ja kierrettiin Golden Circle. Säätila oli vähän viime kertaa suotuisampi ja Gullfossin pärskeissä näky siististi sateenkaaria. Vitsi Suomeen pitäis hankkia vesiputouksia, ne on niin siistejä.

Ei ollut pot of goldia, kävin kattomassa :(

Sinne se kaikki vesi menee. Ihan sikana vettä. Ja sinne se vaan menee.

Eikö näytäkin ihan jäädytetyltä valkovenäläiseltä (se drinkki, ei niinku Belarus-tyyppi)?

Hei, me ollaan vähän hurmureita.

Sunnuntaina käytiin whale watchaamassa. Oltiin ihan varmoja ettei nähtäis mitään, mutta ehei! Bongattiin ehkä kymmenisen hengittämässä käynyttä valasta. Olisko muuten vähän hankalaa, jos pitäis aina käydä tollee erikseen hengittämässä jossain toisessa paikassa? Tyyliin: "Sori, voidaanko sittenkin tavata vähän myöhemmin, mun pitää just kuudelta käydä hengittää." Melkein yhtä siistiä kuin se itse valaiden näkeminen, oli seistä siellä korkeimmalla tähystyskannella ja yrittää pysyä pystyssä, kun tuulta oli melkein 20 m/s ja aallokko oli sen mukainen. Illalla käytiin syömässä makoisaa lammasta. Mums taas.

Isä ja Äiti, takaoikealla valaanbongausalus

Isä tähystyskannella. Botski on vielä tässä vaiheessa laiturissa, ei siellä olis merellä pysynyt pystyssä ilman että puristaa kaidetta molemmilla käsillä.

Reykjavík mereltä käsin. Horisontti on vähän vinossa - ihmeellinen maa tämä Islanti!

Olisi mulla muutakin "asiaa", mutta jätetään jotain kirjoitettavaa toisiksi kerroiksi. Pitää esim. kertoo teille viimeviikkoisesta luokkaretkestä. Näkemiin!